Press "Enter" to skip to content

âœđŸ» 61. TiivistĂ€misen rajat (kirjoitusharjoitus)

Lue alla oleva teksti ja sen jÀlkeen tiivistÀ sitÀ. MitÀ kaikkea voi jÀttÀÀ pois siten, ettÀ tarina sÀilyy ja ympÀristön kuvaus riittÀÀ piirtÀmÀÀn maiseman lukijalle?

TekstissÀ on 150 sanaa. Voit halutessasi asettaa itsellesi tavoitteen sanamÀÀrÀstÀ.

KesĂ€isen aamun ensimmĂ€iset sĂ€teet herĂ€ttĂ€vĂ€t retkeilijĂ€n, joka lĂ€htee seikkailemaan Suomen henkeĂ€salpaavan kauniiseen luontoon. YmpĂ€röivĂ€ maisema kylpee lĂ€mpimĂ€ssĂ€ auringonvalossa, kun hĂ€n kulkee pehmeĂ€n vihreĂ€n sammalen peittĂ€miĂ€ polkuja pitkin. 

MetsÀ on tÀynnÀ elÀmÀÀ: lintujen iloinen siritys ja kaukaisen puron soliseva vesi luovat rauhoittavan taustamusiikin matkalle. MetsÀn keskeltÀ löytyvÀt kirkkaat, smaragdinvihreÀt jÀrvet kutsuvat uimaan ja virkistÀytymÀÀn. RetkeilijÀ hengittÀÀ syvÀÀn raikasta, puhdasta ilmaa, tuntien mielensÀ kevenevÀn ja arjen murheiden karisevan pois.

Kulkiessaan halki tuuheiden, vehreiden kuusikoiden ja lehtevien koivikkojen, retkeilijĂ€ kohtaa monenlaisia metsĂ€n asukkaita: uteliaita oravia, arkoja jĂ€niksiĂ€ ja vĂ€rikkĂ€itĂ€ perhosia. 

Taivaltaessaan luonnonkauniiden maisemien halki, hÀn pysÀhtyy silloin tÀllöin ihailemaan auringon kultaamia pitkiÀ varjoja ja kuuntelemaan tuulen huminaa puiden latvoissa. Jokainen askel syvemmÀlle luontoon vahvistaa yhteyttÀ ympÀröivÀÀn maailmaan, herÀttÀen syvÀn kiitollisuuden tunteen sen kauneudesta ja rauhasta.

Ilta-auringon viimeiset sÀteet maalaavat taivaanrannan pastellisÀvyihin, kun retkeilijÀ levittÀÀ makuupussinsa pehmeÀlle, tuoksuvalle metsÀn pohjalle. Yön saapuessa taivas tÀyttyy lukemattomista tÀhtikuvioista, tarjoten lohdullisen muistutuksen luonnon ikuisesta kauneudesta ja mysteeristÀ.